Julkaistu

Dahlgren 300 modernisointi, osa 1

Dahlgren 300 system, joka koostuu PC:stä, ohjaustietokoneesta ja kaiverrinpöydästä (lähde: http://www.e-engraving.com/machines/dahlgren/Dahlgren_System_300.htm)

Hankimme labille 2017 lopulla Dahlgren System 300 -kaivertimen. Kyseessä on siis 1980-luvun alussa kalifornialaisen Dahlgren Engravingin valmistama järeähkö CNC-pöytäkaiverrin. Dahgren Engraving oli aikanaan hyvin mielenkiintoinen yritys ja sen perustaja Willie “The Wizard” Dahlgren ilmeisesti melkoinen persoona. Hänen muistokirjoituksensa mainitsee muunmuassa hänen rakennelleen jo 70-luvulla sähkömoottoripyörän. Yrityksen tarinaa voi lukea vaikkapa tästä Engravers Journalin artikkelista.

Laitteisto itsessään koostuu jykevästä 12″ x 24″ kaiverrinpöydästä, jota ohjaa X- ja Y-suunnissa kaksi kuusinapaista NEMA 23-stepperimoottoria (3.4V ja 2.9A). Itse kaiverrinmoottori on yksivaiheinen 100W Groschopp-yleismoottori, jossa optinen kierrosnopeusanturi. Kun kerran amerikkalaisesta systeemistä on kyse, on kaiverrinmoottori luonnollisesti 110V AC. Mielenkiintoisena kuriositeettina pöytää pitää puhtaana paineilmapuhallin, ja samaa painetta käytetään myös Z-akselin mukaisen liikkeen aikaansaamiseksi. Z-liike saadaan siis aikaan vapauttamalla solenoidi pöydässä, jolloin kara laskee kiinni työstökappaleeseen. Tätä koko komeutta ohjaa ohjaintietokone SCU, joka edustaa 1970-luvun huipputekniikkaa. SCU on S-100 -väylään pohjautuva ratkaisu, joka ohjaa lähinnä vain pöytää, käyttäen apuna S-100 -kortteja, jotka saattavat olla Solid State Musicin (SSM) alunperin valmistamia, mutta Dahlgren-brändättyjä. Tässä meidän tapauksessamme ohjaustietokone on kytketty pitkällä lattakaapelilla ISA-korttiin, joka majailee 486-prosessorin vauhdittamassa PC-tietokoneessa. Alun perin Dahlgren ilmeisesti suosi Tandy TRS-80:a. Meidän PC:mme luonnollisestikin ajaa DOS:ia ja kaikki kaivertamiseen liittyvät softat ovat DOS-pohjaisia. Hetken näitä ihmeteltyämme totesimme, että koska kone on niiltä ajoilta kuin Gerber oli ohjausformaattina vasta lastenkengissään, kaikki tiedostot ovat Dahlgrenin omaa formaattia.

Vähän aikaa laitetta ihmeteltyämme totesimme, että DOS-softa on sen verran vihamielinen, että sen käyttö ei tule olemaan helpoimmasta päästä. Lopulta totesimme, että voisi olla parempi modernisoida koko laite. Tämä blogipostaussarja kertoo tästä muutosprosessista. Toivottavasti tästä on apua, jos satut olemaan tekemässä vastaavaa modernisointia tai haluat tietää lisää CNC-kaivertimien saloista ylipäätään. Koko paketti on myös erittäin mielenkiintoinen pala tietotekniikan historiaa. Kun aloitimme oman modernisointiprojektimme, tutkimme luonnollisesti mitä muut olivat tehneet (esim. https://www.inventables.com/projects/dahlgren-system-300-convert), mutta monessa tapauksessa tuntui, että modernisoinnissa ainoa säästynyt osa on pöytä itse. Päätimme yrittää modernisointia käyttäen mahdollisimman paljon alkuperäsiä osia. Näin säästäisimme selvää rahaakin, koska stepperit ja kaiverrinmoottori olivat täysin toimintakuntoisia, eikä niitä sen takia tarvitsisi uusia.

Julkaistu

An IoT collaboration exercise between hacklab, University, Upcloud and Agiler

We did a small collaboration with Tampere University students, who were making a coursework for an IoT course. UpCloud has been kind enough to grant us a free server in their cloud infrastructure to play and experiment with. Similar test accounts as used in this project are available to our members, just ask Marko.

The course exercise was to implement a simple IoT device and the students came to Agiler, an RF-focused startup, situated in Nokia to ask for some real world related problems to solve. They were instructed to test a simple radar module for its capabilities. So, Agiler provided the hardware, Uusi Nokia hacklab gave access to the Upcloud servers and Tampere University provided the rest. So pretty cool public-academic-commercial collaboration in a small package. Unfortunately, the Covid-19 posed some obstacles, but in the end, the group delivered a fully working proof of concept.

The device architecture of the coursework

Marko intervieved Haseeb Mustafa from the group about their experiences with Upcloud and its suitability for such IoT-related projects.

Marko: Did you find UpCloud server suitable for your application?

Haseeb: Yes, it was somewhat suitable. The main problem which we faced during this application was that we had to set up a lot of things that made an extra overhead for our application. So if we want to use perfectly for IoT application then there are certain services which provide IoT services like MQTT brokers and data visualization platforms which also come with APIs for communication. Not to mention they have better security that we implemented. However, security was not our main concern anyways. An example of such service is ThingSpeak.

Do you have experience on alternatives? If yes, on which? What were the main differences between UpCloud and the other vendors you know? Would you rather have used them if possible?

No we had no experience on alternatives. We do not have experience with AWS EC2 or Azure which could be compared with up cloud. We would have used some service which is meant for IoT e.g,. ThingSpeak so that we can do it quickly and do proper evaluation of results.

What did you install on the bare bone server for your app? Was it easy enough?

Now we don’t remember all the packages but Nodejs, mosquito and MySQL were the integral parts of our setup. Lamppp/xampp (Dont remember exactly) was also installed initially but then we shifted to Nodejs later. The dependencies of mentioned packages were also installed.

You used the free Basic server version. Did you feel that the performance was good enough? What resources might be the first bottleneck if you continue the development?

For this application it was good enough. There was no hurdle and we did not know the specifications. For bottlenecks, there could be a lot of things which we can consider when we are seriously developing a product instead of school project. The current experience was code, deploy, test anyways.

What were the three best enablers you found helping you to develop your app?

  • SSH
  • Terminal
  • Static IP of server

What were the three main obstacles you found?

  • No proper tutorial
  • Broken API calls
  • Setup difficulties

What improvements you would like to have on the server if you would continue using it?

This was the our first project related to IoT so it was really good for learning but we cannot comment on this one due to lack of experience on such server applications so for this we will have to implement it in more detail and on some other applications as well so that we can see advantages and disadvantages and can compare it with others. Maybe the best thing could be a proper tutorial to use which can guide for proper information would be beneficial for starting to work with it.

Any final comments?

As we told this was our first IoT application and we learnt a lot like how practical things work and how it can be applied in real world so our overall experience was good and from application point of view once somebody think that how to do SSH, the server could be a good idea on how to use the server and how to do complete set up then everything went smoothly and we had no issues in it.

Julkaistu

Jo puoli vuotta hacklabia!

Hiphei! Nokian hacklab on ollut konkreettisesti olemassa jo puolisen vuotta, ja nyt voidaankin luoda yleispätevä katsaus toiminnan kukkasiin ja saavutuksiin. Virallisempi katsaus kevätkokousta ennen tapahtuneista asioista löytyy wikistä. Tässä postauksessa projekteja ja saavutuksia esitellään kevyemmin, kuvan ja tekstin yhteissommittelun keinoin.

Hacklabin tilat sijaitsevat fyysisesti Nokian Portin 0-kerroksessa, ja paikan päälle on päässyt (ja pääsee) torstaisin  väijyaikaan klo 17-19, jolloin jäseniäkin on aina paikalla.

Labille saatuun CNC-sorviin tutustumista (Kuva: M. Leppänen)

 

Tiloille on saatu koottua lahjoitusten, hankintojen ja tehokkaan kierrätyksen tuloksena paljon erilaista materiaalia ja välineistöä, kuten työkaluja, mitta- ja työstölaitteita ja muuta näperreltävää. Tilassa on myös labin palvelin ja nettiyhteys.

 

Xboxin levypesään tutustumista työntäyteisellä elektroniikkatyöpisteellä (Kuva: M. Leppänen)

 

Uusi Nokia Ry on saanut toimintaansa varten avustuksia pitkin vuotta. Tilan alkuaikoina Ulla Tuomisen säätiö myönsi 5 000 euroa opetustoimintaa varten, maaliskuussa Alfred Kordelinin säätiö myönsi 3 000 euroa apurahaa toiminnan aloittamiskustannusten kattamiseksi. Lisäksi hacklab sai 200 euroa kannusterahaa toimintaa varten FUUGin (Finnis Unix Users Group) säätiöltä.

Toiminnasta kiinnostuneet ihmiset ovat vierailleet tiloilla pitkin vuoden alkupuoliskoa. Ensimmäiset varsinaiset avoimet ovet järjestettiin jo lauantaina 24.2., jolloin kourallinen väkeä ilmaantui paikalle jutustelemaan, ihmettelemään ja näpertelemään.

Pitkin vuotta on ehditty askarrella vaikkapa niin erilaisten elektronisten kuluttajalaitteiden korjauksen parissa, tutkittu sähköpolkupyörien sielunelämää, korjattu vanhoja ompelukoneita sekä polkupyöriä, uudistettu työkalujen akkuja, entisöity vanhoja tietokoneita, muokattu autojen ohjausjärjestelmiä ja paranneltu ohjauslaitteita pelikäyttöön.

 

Vanha opetustietokone manuaaleineen tutustumisen alla, vieressä tuoreempi vastaava tuote (Kuva: M. Leppänen)

 

Lämpimän kesän jäljiltä toimintaa ollaan aktivoitu syksyä kohden. Elokuussa lab-poppoo piipahti Nokian kaupungin harrastustorilla, jossa ihmiset pääsivät ihmettelemään paitsi montaa muuta lajia, myös hacklabilaisten projektien ihmeitä. Kiinnostusta tuntui riittävän melkoisesti.

 

Hacklabin messupisteen toinen puolisko Harrastustorilla (Kuva: R. Lehto)

 

Harrastustorilla katseita keräsi muun muassa jäsenen paikalle tuoma modulaarisyntetisaattori valoineen ja värikkäine johtoineen (Kuva: R. Lehto)

 

Kohti syksyä on siis hyvä lähteä jo melko hyvin varustellun tilan kera. Kirjoittanemme lisää pläjäyksiä labin ja yhdistyksen toiminnasta ja yhteistyökuvioista sitä mukaa kun mitäkin tapahtuu.

Lisää hyödyllistä tietoa hacklabista, projekteista ja ties mistä löytyy omasta wikistämme jota pyrimme päivittelemään epäsäännöllisen säännöllisesti.

Lisäksi hacklabin toimintaan voi tutustua Facebook-ryhmästä ja -sivulta käsin sekä tältä juuri selaamaltasi verkkosivustolta.

 

Labilla ihmeteltiin kesällä muun muassa teslakäämiä (Kuva: R. Lehto)

Julkaistu

Kevätkokous 7.6.2018

Uusi Nokia Ry:n kevätkokous pidettiin hacklabilla 7.6.2018 klo 17:00. Paikalla oli vajaa kymmenen hacklabin toiminnassa mukana vaikuttanutta.

Kokouksen pöytäkirja löytyy wikistä muun hyödyllisen tiedon joukosta.

Julkaistu

Avoimet ovet

Lauantaina 24.2. Hacklabilla avoimet ovet. Kaikki toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita paikan päälle tutustumaan jäseniin ja toimintaan. Paikalla on väkeä klo 15 alkaen aina ilta seitsemään, miksei pidempäänkin jos asiaa riittää.

Jos et ole aiemmin käynyt Hacklabilla, niin tule Nokian Portin pääovelle, opastamme siitä eteenpäin. Tapahtuman FB-sivu täällä: https://www.facebook.com/events/1951321241851994/

Nokian Portti

Julkaistu

CNC-sorvin elvytysoperaatio, osa I

Yhdistyksemme CNC-sorvi, pieni Emco PC Turn 50, on saatu vihdoin siirrettyä tiloihimme. Alusta asti oli tiedossa, että sen ohjauskone on aitoa ’90-luvun alkua, eli ARC-merkkinen 486 DX-prosessorilla, neljän megatavun muistilla ja 250 megatavun kiintolevyllä varustettu työjuhta. Koneessa on asennettuna kaksiporttinen Emcon valmistama RS-485-ISA-kortti ja GE Fanuc 0-yhteensopiva ohjelmisto, jolla kommunikaatio sorvin kanssa tapahtuu. Koska haluamme harrastaa enemmän sorvausta kuin CNC-sorvien modernisointia, päätimme että ohjauskone kunnostetaan ja kytketään Ethernet-verkkoon, jotta tiedostojen siirtäminen sille ja sieltä olisi helppoa.

Aivan ensimmäiseksi halusimme kuitenkin tehdä kiintolevyn sisällöstä ohjaussoftineen ja lisensseineen imagen, jotta kiintolevyrikon tai muun vastaavan katastrofin sattuessa voisimme palauttaa lähtötilanteen. Kävi ilmi, ettei kellään meistä ole enää tietokonetta, johon saisi järjellisellä säätämisen määrällä IDE-levyä kiinni. Tässä meitä auttoi nokialainen pitkän linjan elektroniikkaharrastaja, joka tunnetaan nimimerkillä turboruuvi – hänen hallustaan löytyi IDE-väylällä varustettu PC, jolla image syntyi kätevästi. Näin syntynyt varmuuskopio siirrettiin riittävän moneen paikkaan talteen, koska varma on varmaa.

Erään jäsenemme arkistoista löytyi 3comin legendaarisehko 3C509 Etherlink III-verkkokortti, jonka asentaminen herätti nostalgisia tuntemuksia ja mietinnän siitä, milloin on viimeksi tullut asennettua ISA-korttia yhtään mihinkään. Korttihan ei tee mitään ilman ajureita, joiden siirtäminen aiheuttikin ensimmäisen varsinaisen pähkinän. Ajureiden löytäminen sen sijaan oli sangen triviaali temppu, koska joku jossain on päättänyt mirroroida MPolin koko tiedostoarkiston vm. n. 1998, josta edellämainittu ajurilevy oli hyvin helppo löytää – olihan käyttöliittymä vanhastaan tuttu.

Koska aikaa oli koko ilta, päätimme että tiedosto siirretään keinolla millä hyvänsä. CD-asemaa ohjauskoneessa ei ole, joten optinen media ei tule kyseeseen. Ei myöskään korppu, sillä muissa holvin koneissa ei ole korppuasemaa, eikä toimivaa korppua olisi myöskään löytynyt mistään. Yhden kannettavan tietokoneen telakasta sen sijaan löytyi sarjaportti, samoin kuin ohjauskoneesta, joten tämä sai luvan toimia yhteisenä nimittäjänä. Lisähaastetta tähän antoi se, että kyseiseen telakkaan sopivasta tietokoneesta puuttui kiintolevy.

Paitsi että… nollamodeemikaapelia ei ole, D-liittimiä ei ole. Kuitenkin tiedossa oli, että RS-232 pelaa vallan mainiosti kolmella karvalla, kunhan vain keksimme jotain, millä saamme porttien pinnit yhdistettyä. Löysimme aarrearkuistamme ilmeisesti PC-koneen näyttökortin lisävirransyöttöön tarkoitetun johdon, jonka liitinrungon sisällä olevat kontaktit vaikuttivat sopivilta. Allekirjoittanut otti sivuleikkurit ja pihdit kauniiseen käteen ja alkoi rouhia liitinrunkoa pienemmiksi paloiksi samalla kun kanssaholvilainen lähti tarkastamaan rakennuksen yläkerroksista löytyvää elektroniikan kierrätyspistettä, josko sieltä löytyisi apua tähän polttavaan tarpeeseen.

Viitisentoista minuuttia myöhemmin löytöretkeilijä palasi leiriin ja toi tullessaan kaksi HP:n kytkimestä purettua pientä tuuletinta, joiden kolmipiikkisten virtaliitinten jako näytti samalta kuin sarjaportin liittimessä. Mainiolla ranskalaisvalmisteisella Opinel-taittoveitsellä suoritetun liiallisen materiaalin poiston jälkeen liittimet osoittautuivatkin sangen mukavalla tavalla mekaanisesti yhteensopiviksi DE-9-liitinten kanssa, joten niillä kytkettiin RX ja TX yhteen. Kauempana sivulla olevaan vitospinniin eli maahan käytettiin edellä kuvailtu entinen näyttökortin johto. Kokonaisuus edusti siinä määrin komeaa suomalais-ugrilaista tee-se-itse-kulttuuria, että siitä oli pakko ottaa kuva, koska muuten kukaan ei uskoisi.

Seuraavan ongelman aiheuttikin softa. Muistilokeroiden syövereistä palautui mieleen MS-DOSin mukana tullut Interlink-niminen kapistus, joka osasi siirrellä tiedostoja DOS-koneelta toiselle sarja- tai rinnakkaisportin ylitse. Pikainen hakukoneen käyttö ei tuottanut toivottua tulosta – kukaan ei ole kirjoittanut Interlink-protokollan (suljettu, tottakai) mukaista Linux-clienttiä tai -serveriä eli piuhan molemmissa päissä tulisi ajaa DOS-yhteensopivaa käyttöjärjestelmää. Ei saa lannistua, vaan pitää kaivaa taskun pohjalta USB-muistitikku, kasata siihen FreeDOS-live-ympäristö maustettuna Interlinkin .EXE-tiedostoilla ja bootata holvin läppäri siltä. Tämän jälkeen voitiin todeta, että Interlink tarvitsisi toimiakseen kytketyt vuonvalvontanastat. Äh, päh. Ei sitten.

Muista holvilaisista en mene sanomaan, mutta allekirjoittaneen määrittävinä luonteenpiirteinä voidaan pitää mm. sitkeyttä ja tyhmyyttä. Näiden voimien ajamana käynnistettiin ohjauskoneen suomenkielinen Windows 3.11 siinä toivossa, että sen ohjelmavalikoimasta löytyisi jonkinlainen apu tilanteeseen. Hämmästyksen, yllätyksen ja huojentuneisuuden määrä on sanoinkuvaamaton, kun käyttöliittymän syövereistä löytyy ytimekkäästi nimetty Pääte-niminen pääteohjelma, jonka ominaisuuksista mainittakoon mm. XModem-tiedonsiirto ja 19200 bps maksiminopeus.

Melkein perillä! Nyt vielä toiseen päähän XModemia puhuva pääteohjelma ja tiedostot siirtymään. Koska toisen pään koneella oli valmiina edellä kyhätty FreeDOS-ympäristö, päätimme kokeilla muinaisen Terminate-pääteohjelman asentamista siihen. Valitettavasti itse ohjelmaa emme saaneet koskaan käynnistymään, mutta jakelupaketin mukana tullut asennusohjelma sisälsi monia opettavaisia ja hämmentäviä – osin filosofisiakin – väliruutuja, joista näyte ohessa.

Tässä kohtaa muistui mieleen, että Minicomhan osaa lähettää tiedostoja vaikka millä protokollilla, ja pienellä hakukoneen käytöllä löytyikin Puppy Linux-niminen tikulta käynnistyvä Linux-jakelu, josta kyseinen pääteohjelma löytyy. Tikku koneeseen, uudelleenkäynnistys, pääteohjelma tulille ja sarjalinkki alkoi toimia välittömästi. Hämmennyksen ja epäuskon vallassa saatoimme molemmat pääteohjelmat tiedostonsiirtotilaan, valitsimme lähettävästä päästä verkkokortin asennustiedoston ja…

Tehtävä suoritettu! Ajuripaketin purkamisen jälkeen kävi kuitenkin ilmi, että Windows 3.11:stä puuttuivat kaikki verkkoliikenneaiheiset komponentit, ja niiden lisäämiseen tarvittaisiin alkuperäisiä asennuslevyjä. Nämä löytyivät kuitenkin Internetin syövereistä yllättävän vähällä vaivalla. Teimme niiden sisällöstä ZIP-paketin, kooltaan 11,5 megatavua, ja jätimme sen siirtymään yötä vasten, koska kello alkoi olla hiljalleen lähempänä yhtä yöllä.

Ensi jaksossa:

  • Työryhmä-Windows 3.11 ja TCP/IP, uhka vai mahdollisuus?
  • Toimiiko Netscape Navigator 2.0 neljän megatavun keskusmuistilla?
  • Onko missään mitään järkeä?

Pysykää kanavalla.

Julkaistu

Tietoliikennettä, versiohallintaa ja epäyhteensopivuutta

Holviimme asennettiin 1. joulukuuta kiinteä symmetrinen Internet-yhteys. Tutkimme lahjoituksena saamiamme tietokoneita ja parhaaksi serverikandidaatiksi valikoitui HP Proliant DL 360 G5, jonka sisuksista paljastui tällaiseen käyttöön suoranaisen ylenpalttinen määrä muistia, prosessoriytimiä, kahdennettua levytilaa ja verkkokortteja. Kävimme tuumasta toimeen, eikä aikaakaan kun NetBSD 7.1 oli asennettuna ja säädettynä reitittämään holvin sisäisen Ethernet-segmentin sekä WLANin ulkomaailmaan.

Kuten tarkkanäköisimmät voivat kuvasta huomata, alkaa SSH-portin kolkuttelu jokseenkin välittömästi, kun koneen kytkee Internetiin.

Ajatuksena on alusta asti ollut saada käyttöön oma versiohallinta ja sille nykyaikainen WWW-edusta. Alkuperäinen suunnitelma Gitlabin asentamisesta kilpistyi kuitenkin kuluneen viikonlopun aikana siihen, ettei sen vaatima gRPC-kirjaston Ruby-laajennus ollut missään määrin halukas kääntymään – tai ainakaan toimimaan – Linux- tai OS X-ympäristön ulkopuolella. Vaihtoehtoja kartoittaessa löytyikin Go-kielellä kirjoitettu vaihtoehtoinen Git-edusta nimeltään Gogs, jonka pystyttäminen tapahtui sangen mutkattomasti. Gogs tarjoaa projekteille myös tikettiseurannan ja wikin.

Sisustamisen edetessä pyrimme myös saamaan IKEA-räkin tilalle ihan oikean räkin.

Julkaistu

Toimintaa käynnistellään vähitellen

Kuten varmaan jo moni asioita seurannut tietääkin, saimme vuokrattua lokakuun alusta tilat Nokian Portin kautta. Sopivaksi tilaksi valkkautui entinen bändikämppä alimmassa kerroksessa, jota on vähän kerrallaan ehostettu uuteen käyttöön. Vanhan tehtaan tilat sopivat hyvin myös hengeltään uuteen käyttöön.

Vanha bändikämppä sai uudet vuokralaiset

Äänieristykset ovat saaneet lähteä, ja kätevä Martta maalasi tilat uuteen uskoon. Tehosteväreiksi valkkautui vihreä kuvaamaan kierrättämistä ja korjaamista, jotka kuuluvat perusajatukseen, sekä sininen vertauskuvaksi avoimuudelle. Suurta osaa näytteli tietysti myös teollisuusympäristön olemassaollut värimaailma.

Väriä seiniin

Samaan aikaan kävin myös hakemassa miljoonalaatikon alkua, jossa muun muassa summereita, 7-segmenttinäyttöjä, kondensaattoreita ja regulaattoreita sekä paljon muuta.  Itse toiminnan aloittaminen ei ole siis enää kaukana.

Miljoonalaatikon alku

 

 

 

 

Julkaistu

Syyskokous 22.9.2017

Ensimmäinen syyskokous RY:n perustamisen jälkeen pidettiin Nokialla 22.9.

Paikalla Marko, Erno, Roni, Sami, Tuomas ja Susanna.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsiteltiin seuraavat asiat:

  1.  kokouksen avaus klo 18:25
  2.  valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.

PJ Erno, Sihteeri Marko, tarkastaja Roni ja Sami.

  1. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Todettiin kutsujen tulleen ajoissa ja kokouksen olevan laillinen ja päätösvaltainen.

  1. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  2. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle

Vuokrataan toistaiseksi Pirkkalaistie 1:n tilat (150 €/kk), haettu rahaa Sohlbergin säätiöltä 5000 €, päätös tammikuussa. Koneen säätiöltä haettu 6000 euroa.

Yrityksien kannatusjäsenyys 50 €/kk, jäsenmaksun suuruden päättää hallitus kokouksessaan. Pyritään järjestämään ainakin 2 kurssia jäsenille ja muille kiinnostuneille rahoitusta varten.

Pyritään keräämään laitteistoa, materiaaleja ja tilan kunnostukseen materiaalia sekä muuta avustusta lahjoituksina.

Käynnistetään harrastustoiminta, ja laitetaan verkkomateriaalit kuntoon.

  1. päätetään hallituksen koko, valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

Päätettiin hallituksen kooksi PJ + 3. Suvi saapui paikalle. PJ Marko, Erno, Roni ja Sami.

  1. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat

Suvi toiminnantarkastajaksi, varalla Susanna.

  1. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Esiteltiin verkkosivut. Tehtiin Twitter-tili. Rahaliikenteestä hallitus selvittelee ensisijaisesti Holvin käyttöä.

Pöytäkirja hyväksytty kokouksen päätteeksi 18:59.