Hankimme labille 2017 lopulla Dahlgren System 300 -kaivertimen. Kyseessä on siis 1980-luvun alussa kalifornialaisen Dahlgren Engravingin valmistama järeähkö CNC-pöytäkaiverrin. Dahgren Engraving oli aikanaan hyvin mielenkiintoinen yritys ja sen perustaja Willie “The Wizard” Dahlgren ilmeisesti melkoinen persoona. Hänen muistokirjoituksensa mainitsee muunmuassa hänen rakennelleen jo 70-luvulla sähkömoottoripyörän. Yrityksen tarinaa voi lukea vaikkapa tästä Engravers Journalin artikkelista.
Laitteisto itsessään koostuu jykevästä 12″ x 24″ kaiverrinpöydästä, jota ohjaa X- ja Y-suunnissa kaksi kuusinapaista NEMA 23-stepperimoottoria (3.4V ja 2.9A). Itse kaiverrinmoottori on yksivaiheinen 100W Groschopp-yleismoottori, jossa optinen kierrosnopeusanturi. Kun kerran amerikkalaisesta systeemistä on kyse, on kaiverrinmoottori luonnollisesti 110V AC. Mielenkiintoisena kuriositeettina pöytää pitää puhtaana paineilmapuhallin, ja samaa painetta käytetään myös Z-akselin mukaisen liikkeen aikaansaamiseksi. Z-liike saadaan siis aikaan vapauttamalla solenoidi pöydässä, jolloin kara laskee kiinni työstökappaleeseen. Tätä koko komeutta ohjaa ohjaintietokone SCU, joka edustaa 1970-luvun huipputekniikkaa. SCU on S-100 -väylään pohjautuva ratkaisu, joka ohjaa lähinnä vain pöytää, käyttäen apuna S-100 -kortteja, jotka saattavat olla Solid State Musicin (SSM) alunperin valmistamia, mutta Dahlgren-brändättyjä. Tässä meidän tapauksessamme ohjaustietokone on kytketty pitkällä lattakaapelilla ISA-korttiin, joka majailee 486-prosessorin vauhdittamassa PC-tietokoneessa. Alun perin Dahlgren ilmeisesti suosi Tandy TRS-80:a. Meidän PC:mme luonnollisestikin ajaa DOS:ia ja kaikki kaivertamiseen liittyvät softat ovat DOS-pohjaisia. Hetken näitä ihmeteltyämme totesimme, että koska kone on niiltä ajoilta kuin Gerber oli ohjausformaattina vasta lastenkengissään, kaikki tiedostot ovat Dahlgrenin omaa formaattia.
Vähän aikaa laitetta ihmeteltyämme totesimme, että DOS-softa on sen verran vihamielinen, että sen käyttö ei tule olemaan helpoimmasta päästä. Lopulta totesimme, että voisi olla parempi modernisoida koko laite. Tämä blogipostaussarja kertoo tästä muutosprosessista. Toivottavasti tästä on apua, jos satut olemaan tekemässä vastaavaa modernisointia tai haluat tietää lisää CNC-kaivertimien saloista ylipäätään. Koko paketti on myös erittäin mielenkiintoinen pala tietotekniikan historiaa. Kun aloitimme oman modernisointiprojektimme, tutkimme luonnollisesti mitä muut olivat tehneet (esim. https://www.inventables.com/projects/dahlgren-system-300-convert), mutta monessa tapauksessa tuntui, että modernisoinnissa ainoa säästynyt osa on pöytä itse. Päätimme yrittää modernisointia käyttäen mahdollisimman paljon alkuperäsiä osia. Näin säästäisimme selvää rahaakin, koska stepperit ja kaiverrinmoottori olivat täysin toimintakuntoisia, eikä niitä sen takia tarvitsisi uusia.