Avoimet ovet

Lauantaina 24.2. Hacklabilla avoimet ovet. Kaikki toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita paikan päälle tutustumaan jäseniin ja toimintaan. Paikalla on väkeä klo 15 alkaen aina ilta seitsemään, miksei pidempäänkin jos asiaa riittää.

Jos et ole aiemmin käynyt Hacklabilla, niin tule Nokian Portin pääovelle, opastamme siitä eteenpäin. Tapahtuman FB-sivu täällä: https://www.facebook.com/events/1951321241851994/

Nokian Portti

CNC-sorvin elvytysoperaatio, osa I

Yhdistyksemme CNC-sorvi, pieni Emco PC Turn 50, on saatu vihdoin siirrettyä tiloihimme. Alusta asti oli tiedossa, että sen ohjauskone on aitoa ’90-luvun alkua, eli ARC-merkkinen 486 DX-prosessorilla, neljän megatavun muistilla ja 250 megatavun kiintolevyllä varustettu työjuhta. Koneessa on asennettuna kaksiporttinen Emcon valmistama RS-485-ISA-kortti ja GE Fanuc 0-yhteensopiva ohjelmisto, jolla kommunikaatio sorvin kanssa tapahtuu. Koska haluamme harrastaa enemmän sorvausta kuin CNC-sorvien modernisointia, päätimme että ohjauskone kunnostetaan ja kytketään Ethernet-verkkoon, jotta tiedostojen siirtäminen sille ja sieltä olisi helppoa.

Aivan ensimmäiseksi halusimme kuitenkin tehdä kiintolevyn sisällöstä ohjaussoftineen ja lisensseineen imagen, jotta kiintolevyrikon tai muun vastaavan katastrofin sattuessa voisimme palauttaa lähtötilanteen. Kävi ilmi, ettei kellään meistä ole enää tietokonetta, johon saisi järjellisellä säätämisen määrällä IDE-levyä kiinni. Tässä meitä auttoi nokialainen pitkän linjan elektroniikkaharrastaja, joka tunnetaan nimimerkillä turboruuvi – hänen hallustaan löytyi IDE-väylällä varustettu PC, jolla image syntyi kätevästi. Näin syntynyt varmuuskopio siirrettiin riittävän moneen paikkaan talteen, koska varma on varmaa.

Erään jäsenemme arkistoista löytyi 3comin legendaarisehko 3C509 Etherlink III-verkkokortti, jonka asentaminen herätti nostalgisia tuntemuksia ja mietinnän siitä, milloin on viimeksi tullut asennettua ISA-korttia yhtään mihinkään. Korttihan ei tee mitään ilman ajureita, joiden siirtäminen aiheuttikin ensimmäisen varsinaisen pähkinän. Ajureiden löytäminen sen sijaan oli sangen triviaali temppu, koska joku jossain on päättänyt mirroroida MPolin koko tiedostoarkiston vm. n. 1998, josta edellämainittu ajurilevy oli hyvin helppo löytää – olihan käyttöliittymä vanhastaan tuttu.

Koska aikaa oli koko ilta, päätimme että tiedosto siirretään keinolla millä hyvänsä. CD-asemaa ohjauskoneessa ei ole, joten optinen media ei tule kyseeseen. Ei myöskään korppu, sillä muissa holvin koneissa ei ole korppuasemaa, eikä toimivaa korppua olisi myöskään löytynyt mistään. Yhden kannettavan tietokoneen telakasta sen sijaan löytyi sarjaportti, samoin kuin ohjauskoneesta, joten tämä sai luvan toimia yhteisenä nimittäjänä. Lisähaastetta tähän antoi se, että kyseiseen telakkaan sopivasta tietokoneesta puuttui kiintolevy.

Paitsi että… nollamodeemikaapelia ei ole, D-liittimiä ei ole. Kuitenkin tiedossa oli, että RS-232 pelaa vallan mainiosti kolmella karvalla, kunhan vain keksimme jotain, millä saamme porttien pinnit yhdistettyä. Löysimme aarrearkuistamme ilmeisesti PC-koneen näyttökortin lisävirransyöttöön tarkoitetun johdon, jonka liitinrungon sisällä olevat kontaktit vaikuttivat sopivilta. Allekirjoittanut otti sivuleikkurit ja pihdit kauniiseen käteen ja alkoi rouhia liitinrunkoa pienemmiksi paloiksi samalla kun kanssaholvilainen lähti tarkastamaan rakennuksen yläkerroksista löytyvää elektroniikan kierrätyspistettä, josko sieltä löytyisi apua tähän polttavaan tarpeeseen.

Viitisentoista minuuttia myöhemmin löytöretkeilijä palasi leiriin ja toi tullessaan kaksi HP:n kytkimestä purettua pientä tuuletinta, joiden kolmipiikkisten virtaliitinten jako näytti samalta kuin sarjaportin liittimessä. Mainiolla ranskalaisvalmisteisella Opinel-taittoveitsellä suoritetun liiallisen materiaalin poiston jälkeen liittimet osoittautuivatkin sangen mukavalla tavalla mekaanisesti yhteensopiviksi DE-9-liitinten kanssa, joten niillä kytkettiin RX ja TX yhteen. Kauempana sivulla olevaan vitospinniin eli maahan käytettiin edellä kuvailtu entinen näyttökortin johto. Kokonaisuus edusti siinä määrin komeaa suomalais-ugrilaista tee-se-itse-kulttuuria, että siitä oli pakko ottaa kuva, koska muuten kukaan ei uskoisi.

Seuraavan ongelman aiheuttikin softa. Muistilokeroiden syövereistä palautui mieleen MS-DOSin mukana tullut Interlink-niminen kapistus, joka osasi siirrellä tiedostoja DOS-koneelta toiselle sarja- tai rinnakkaisportin ylitse. Pikainen hakukoneen käyttö ei tuottanut toivottua tulosta – kukaan ei ole kirjoittanut Interlink-protokollan (suljettu, tottakai) mukaista Linux-clienttiä tai -serveriä eli piuhan molemmissa päissä tulisi ajaa DOS-yhteensopivaa käyttöjärjestelmää. Ei saa lannistua, vaan pitää kaivaa taskun pohjalta USB-muistitikku, kasata siihen FreeDOS-live-ympäristö maustettuna Interlinkin .EXE-tiedostoilla ja bootata holvin läppäri siltä. Tämän jälkeen voitiin todeta, että Interlink tarvitsisi toimiakseen kytketyt vuonvalvontanastat. Äh, päh. Ei sitten.

Muista holvilaisista en mene sanomaan, mutta allekirjoittaneen määrittävinä luonteenpiirteinä voidaan pitää mm. sitkeyttä ja tyhmyyttä. Näiden voimien ajamana käynnistettiin ohjauskoneen suomenkielinen Windows 3.11 siinä toivossa, että sen ohjelmavalikoimasta löytyisi jonkinlainen apu tilanteeseen. Hämmästyksen, yllätyksen ja huojentuneisuuden määrä on sanoinkuvaamaton, kun käyttöliittymän syövereistä löytyy ytimekkäästi nimetty Pääte-niminen pääteohjelma, jonka ominaisuuksista mainittakoon mm. XModem-tiedonsiirto ja 19200 bps maksiminopeus.

Melkein perillä! Nyt vielä toiseen päähän XModemia puhuva pääteohjelma ja tiedostot siirtymään. Koska toisen pään koneella oli valmiina edellä kyhätty FreeDOS-ympäristö, päätimme kokeilla muinaisen Terminate-pääteohjelman asentamista siihen. Valitettavasti itse ohjelmaa emme saaneet koskaan käynnistymään, mutta jakelupaketin mukana tullut asennusohjelma sisälsi monia opettavaisia ja hämmentäviä – osin filosofisiakin – väliruutuja, joista näyte ohessa.

Tässä kohtaa muistui mieleen, että Minicomhan osaa lähettää tiedostoja vaikka millä protokollilla, ja pienellä hakukoneen käytöllä löytyikin Puppy Linux-niminen tikulta käynnistyvä Linux-jakelu, josta kyseinen pääteohjelma löytyy. Tikku koneeseen, uudelleenkäynnistys, pääteohjelma tulille ja sarjalinkki alkoi toimia välittömästi. Hämmennyksen ja epäuskon vallassa saatoimme molemmat pääteohjelmat tiedostonsiirtotilaan, valitsimme lähettävästä päästä verkkokortin asennustiedoston ja…

Tehtävä suoritettu! Ajuripaketin purkamisen jälkeen kävi kuitenkin ilmi, että Windows 3.11:stä puuttuivat kaikki verkkoliikenneaiheiset komponentit, ja niiden lisäämiseen tarvittaisiin alkuperäisiä asennuslevyjä. Nämä löytyivät kuitenkin Internetin syövereistä yllättävän vähällä vaivalla. Teimme niiden sisällöstä ZIP-paketin, kooltaan 11,5 megatavua, ja jätimme sen siirtymään yötä vasten, koska kello alkoi olla hiljalleen lähempänä yhtä yöllä.

Ensi jaksossa:

  • Työryhmä-Windows 3.11 ja TCP/IP, uhka vai mahdollisuus?
  • Toimiiko Netscape Navigator 2.0 neljän megatavun keskusmuistilla?
  • Onko missään mitään järkeä?

Pysykää kanavalla.

Tietoliikennettä, versiohallintaa ja epäyhteensopivuutta

Holviimme asennettiin 1. joulukuuta kiinteä symmetrinen Internet-yhteys. Tutkimme lahjoituksena saamiamme tietokoneita ja parhaaksi serverikandidaatiksi valikoitui HP Proliant DL 360 G5, jonka sisuksista paljastui tällaiseen käyttöön suoranaisen ylenpalttinen määrä muistia, prosessoriytimiä, kahdennettua levytilaa ja verkkokortteja. Kävimme tuumasta toimeen, eikä aikaakaan kun NetBSD 7.1 oli asennettuna ja säädettynä reitittämään holvin sisäisen Ethernet-segmentin sekä WLANin ulkomaailmaan.

Kuten tarkkanäköisimmät voivat kuvasta huomata, alkaa SSH-portin kolkuttelu jokseenkin välittömästi, kun koneen kytkee Internetiin.

Ajatuksena on alusta asti ollut saada käyttöön oma versiohallinta ja sille nykyaikainen WWW-edusta. Alkuperäinen suunnitelma Gitlabin asentamisesta kilpistyi kuitenkin kuluneen viikonlopun aikana siihen, ettei sen vaatima gRPC-kirjaston Ruby-laajennus ollut missään määrin halukas kääntymään – tai ainakaan toimimaan – Linux- tai OS X-ympäristön ulkopuolella. Vaihtoehtoja kartoittaessa löytyikin Go-kielellä kirjoitettu vaihtoehtoinen Git-edusta nimeltään Gogs, jonka pystyttäminen tapahtui sangen mutkattomasti. Gogs tarjoaa projekteille myös tikettiseurannan ja wikin.

Sisustamisen edetessä pyrimme myös saamaan IKEA-räkin tilalle ihan oikean räkin.

Toimintaa käynnistellään vähitellen

Kuten varmaan jo moni asioita seurannut tietääkin, saimme vuokrattua lokakuun alusta tilat Nokian Portin kautta. Sopivaksi tilaksi valkkautui entinen bändikämppä alimmassa kerroksessa, jota on vähän kerrallaan ehostettu uuteen käyttöön. Vanhan tehtaan tilat sopivat hyvin myös hengeltään uuteen käyttöön.

Vanha bändikämppä sai uudet vuokralaiset

Äänieristykset ovat saaneet lähteä, ja kätevä Martta maalasi tilat uuteen uskoon. Tehosteväreiksi valkkautui vihreä kuvaamaan kierrättämistä ja korjaamista, jotka kuuluvat perusajatukseen, sekä sininen vertauskuvaksi avoimuudelle. Suurta osaa näytteli tietysti myös teollisuusympäristön olemassaollut värimaailma.

Väriä seiniin

Samaan aikaan kävin myös hakemassa miljoonalaatikon alkua, jossa muun muassa summereita, 7-segmenttinäyttöjä, kondensaattoreita ja regulaattoreita sekä paljon muuta.  Itse toiminnan aloittaminen ei ole siis enää kaukana.

Miljoonalaatikon alku

 

 

 

 

Syyskokous 22.9.2017

Ensimmäinen syyskokous RY:n perustamisen jälkeen pidettiin Nokialla 22.9.

Paikalla Marko, Erno, Roni, Sami, Tuomas ja Susanna.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsiteltiin seuraavat asiat:

  1.  kokouksen avaus klo 18:25
  2.  valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.

PJ Erno, Sihteeri Marko, tarkastaja Roni ja Sami.

  1. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Todettiin kutsujen tulleen ajoissa ja kokouksen olevan laillinen ja päätösvaltainen.

  1. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  2. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle

Vuokrataan toistaiseksi Pirkkalaistie 1:n tilat (150 €/kk), haettu rahaa Sohlbergin säätiöltä 5000 €, päätös tammikuussa. Koneen säätiöltä haettu 6000 euroa.

Yrityksien kannatusjäsenyys 50 €/kk, jäsenmaksun suuruden päättää hallitus kokouksessaan. Pyritään järjestämään ainakin 2 kurssia jäsenille ja muille kiinnostuneille rahoitusta varten.

Pyritään keräämään laitteistoa, materiaaleja ja tilan kunnostukseen materiaalia sekä muuta avustusta lahjoituksina.

Käynnistetään harrastustoiminta, ja laitetaan verkkomateriaalit kuntoon.

  1. päätetään hallituksen koko, valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

Päätettiin hallituksen kooksi PJ + 3. Suvi saapui paikalle. PJ Marko, Erno, Roni ja Sami.

  1. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat

Suvi toiminnantarkastajaksi, varalla Susanna.

  1. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Esiteltiin verkkosivut. Tehtiin Twitter-tili. Rahaliikenteestä hallitus selvittelee ensisijaisesti Holvin käyttöä.

Pöytäkirja hyväksytty kokouksen päätteeksi 18:59.